Pientilasta lomakeskukseksi

Nestorinranta on pieni perheyritys

Nestorinranta sai alkunsa 2010, kun Riitta ja Matti Viialainen olivat vuotta aiemmin toteuttaneet pitkäaikaisen haaveensa ja muuttaneet Matin kotitilalle Helsingistä.

Luonnon kiertokulku määräsi tahdin

Matin kotitila on pieni maatila Puumalan saaristossa Lintusalossa. Peltoa on 2 hehtaaria ja metsää 22 ha. Parhaimmillaan oli 3-4 lehmää, muutama lammas, sika ja kanoja. Matin vanhemmat Ville ja Mari olivat viimeiset viljelijät. Viimeinen lehmä lähti Karjaporttiin 1981.

Mari ja Ville elivät luonnon kiertokulun mukaan. Kesällä oli kiireistä peltotöissä, talvella keskityttiin puhdetöihin tuvassa: Mari kutoi mattoja kangaspuilla ja Ville paikkasi kalaverkkoja. Lisäksi Ville teki metsätöitä ja Mari hoiti lehmät ja muun karjan.

Ruokaperräisillekin kerittiin. Alla Riitan äidin, Anita Ahmavaaran maalaus Marista ja Villestä ruokalevolla.

Entisaikaan kukin kyläläinen erikoistui johonkin palveluun kylässä: esimerkiksi Ville oli kylän suutari, parturi ja sian palvaja, Mari oli kylän ompelija ja Nestori kylän seppä.

Entisaikana ei tuhlattu

Tuohon aikaan ei kulutettu paljon eikä juuri mitään heitetty pois. Vaatteet olivat kestäviä, mutta kun ne lopulta kuluivat, niistä tehtiin matonkuteita.

Sähköä ei käytetty lämmitykseen eikä vesipumppuun, vain valaistukseen, radioon, televisioon ja hellaan. Vesi kannettiin kaivosta. Jätevedet joko kipattiin laskiämpärissä kasvimaalle tai imeytettiin maahan.

Pitkään aikaan ei ollut edes jääkaappia. Kesällä maito ja muut arat elintarvikkeet laskettiin kylmään kaivoon. Sähkö tuli Lintusaloon 1966. Sitä ennen valo saatiin kaasulyhdyillä ja päreillä.

Lämmitystä varten kotitalossa oli keskellä iso varaava leivinuuni, puuhella ja kamareihin päin lämpöä huokuva kivimuuri ja pieni takka. Polttopuut saatiin omasta metsästä. Leivinuunissa paistettiin leivät ja leivonnaiset ja hellassa tehtiin ruoka. Nykyäänkin talon lämmitys hoituu pääosin puulla, vaikka takat onkin jouduttu uusimaan.

Ruoka saatiin suureksi osaksi omasta kasvimaasta, pellolta, järvestä, metsästä ja kotieläimiltä (maito, voi, sian- ja lampaanliha, kananmunat). Lintusalon omasta kaupasta ostettiin loput.

Yllä Ville ja Matti päästävät kaloja pois talviverkoista tuvassa 1980-luvulla.

Navettaan tehtiin 1,20 m paksut luonnonkiviseinät. Seinän sisälle jätettiin ilmarako, johon laitettiin pienempiä irtokiviä. Ilmarako esti seiniä jäätymästä talvella umpijäähän. Navetassa oli maalattia, jolle heitettiin olkia ylisiltä lehmille pehkuiksi.

Lehmät ja muut eläimet lämmittivät navettaa jo itsessään, mutta lisäksi viimeistään keväällä olkien ja lannan kompostoituminen huokui lämpöä tilaan. Entisaikojen navetta oli siis ”passiivitalo”, joka ei tarvinnut sähköä eikä muutakaan ulkopuolista lämmitysenergiaa. Marin ja Villen navetassa ei ollut pakkasta eikä lehmien juomavesi jäätynyt.

Nestorinranta syntyi sattumalta

Matti ja Riitta ovat jatkaneet luonnon kiertokulun mukaista elämää tilalla, vain toimiala on vaihtunut matkailuksi. Kesällä on kiireistä, kun matkailijoita on paljon. Talvella tehdään tuotekehitystä, markkinointia ja otetaan rennommin.

Muutto Lintusaloon onnistui, koska Matti oli saanut työpaikan Mikkelistä ja Riitta toimittajana arveli työllistävänsä itsensä freelancerina.

Kun Riitan vuorotteluvapaa oli lopuillaan, hän osui kyläyhdistyksen kokoukseen. Siellä matkailuyrittäjät kertoivat, että saaristosta puuttuu lyhytaikainen majoitus. Matti ja Riitta olivat juuri kunnostuttaneet aikuisia lapsiaan varten aitat ja laajentaneet vanhaa päärakennusta.

Kun lapsilla ei ollut kesälomia, Riitta alkoi pitää kesäisin aamiaismajoitusta. Kun pari venettäkin seisoi vailla käyttöä Matin kiireisen työn takia, Riitta alkoi vuokrata niitäkin. Kun vielä laulun Nestori oli soitellut norpalle tilan rannassa, yritys nimettiin Nestorinrannaksi ja Riitta alkoi järjestää Nestorin kierroksia, jossa kertoi laulun synnystä, Nestorista ja norpasta.

Alkoivat jatkuvat investoinnit

Palveluille oli niin suuri kysyntä, että Nestorinranta aloitti 2012 laajat investoinnit, jotka saatiin päätökseen (ainakin niin luultiin) maaliskuussa 2020. Viimeisenä rantaan valmistui kauan odotettu tilaussauna ulkoporealtaineen ja 20 hengen kotagrilli.

Kävi kuitenkin niin, että jo samana vuonna huomattiin, että eivät investoinnit tähän loppuneet. Vielä piti rakentaa uusi lettubaari, kun lettukioski oli käynyt ahtaaksi. Lettubaari valmistui keväällä 2021. Samalla paranneltiin telttailijoiden, veneilijöiden ja pyöräilijöiden oloja rannalla.

Eivätkä investoinnit loppuneet vieläkään… Kesäksi 2022 valmistui rantaan vuokraamo, hiekkaranta lapsille ja pystytettiin 20 neliön glamping-teltta. Metsään valmistui vielä ”Nestorin salakapakka” uutta, suomalaiseen juomakulttuuriin perehdyttävää luontoretkeä Ryyppyreissua varten.

Vielä jotain pientä uutta tulee kesäksi 2023: Päärakennukselle valmistuu pieni karavaanarialue ja rantaan toinen glamping-teltta. Metsään tulee vielä Metsänhaltijan maja, jossa lapsiperheet voivat tutustua vanhoihin ja uusiin eläinsatuihin ja -tarinoihin. Majalle voi poiketa Mytologiapolulta, jonka varrella on eläinsatuihin liittyviä vanhan kansan uskomuksista kertovia tauluja.

Ja vielä: kesän kynnyksellä 2023 saamme 20 aurinkopaneelia navettakahvilan katolle ja 16 lettubaarin katolle. Aurinko alkaa näin tuottaa kahviloihin, porealtaaseen ja majoitukseen sähköä ainakin kesäisin. Toivotaan aurinkoisia päiviä tämänkin takia!

Matti ja Riitta Linnan juhlissa 2018.

Tässä kuvassa on kaikki 3 koiraamme. Löydätkö ne?

Paduaanikukko Häiskä on erikoisin kanalamme asukeista.

Vastuullisuus ja haasteet

Nestorinrannassa kunnioitetaan ympäristöä monestakin syystä. Toimintaideamme perustuu luontoelämyksiin eikä niitä ole, jos ympäristö on pilalla. Me yrittäjät itse asumme täällä eikä olisi hauskaa asua huonosti voivassa ympäristössä.  Ympäristön suojelu on järkevää myös taloudellisesti ja helpottaa arkea, kun voi olla osin omavarainen.

Jätteiden lajittelu

Nestorinrannassa on koko sen olemassaolon ajan (vuodesta 2010) lajiteltu jätteet ja kompostoitu kaikki biojätteet. Yrittäjät ovat lajitelleet ja kompostoineet jo 1990-luvulta asti. Näin on saatu kompostimultaa kasveille.

Kaikkiaan Nestorinrannassa on tällä hetkellä 16 kompostoria: 6 päärakennuksella, 2 Nestorin majalla, 2 Villa Hauessa, 5 lauttarannassa ja 1 Kauppiaanrannassa. Lisäksi Tarun mökissä biojätteet kompostoidaan huussiin.

Päärakennuksen pihassa on jätteiden kierrätyspiste, jossa on astiat kartongille, muoville, metallille, lasille, sanomalehtipaperille, pantillisille pulloille ja tölkeille, vaaralliselle jätteelle sekä sekajätteelle. Myös puhdas jätetekstiili otetaan talteen, mutta se viedään suljetuissa pusseissa suoraan Puumalan pienjäteasemalle.

Myös mökeillä ja rannassa on ulkona tai varastorakennuksissa astiat eri jätetyypeille, mutta useimmissa hiukan suppeammin kuin päärakennuksella. Jokaisessa majoitustilassa on sisällä lajitteluastiat vähintään biojätteelle, sekajätteelle ja pulloille ja tölkeille.

Kompostoivia kuivakäymälöitä Nestorinrannassa on 8 jo senkin takia, että sähkökatkosten aikana vesi-wc:eitä ei voi käyttää. Myrskyt ja ukkonen katkovat sähköjä usein. Kunhan Järvi-Suomen Energia saa saneerattua sähköverkon, ne toivottavasti loppuvat. Vesi-wc:eitä Nestorinrannassa on myös 8.

Talousvesi tulee omista kaivoista ja jätevesiä varten on päärakennuksella pienpuhdistamo. Villa Hauen wc-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytyskenttään. Kauppiaanrannassa kaikki jätevedet menevät umpisäiliöön. Nestorin majalla, Tarun mökissä ja lauttarannassa ei wc-vesiä olekaan, harmaat vedet menevät niissä imeytyskenttiin.

Energian säästö

Nestorinrannassa aloitettiin EU:n ja valtion tukema energiahanke 2022. Päärakennukselle ja Villa Haukeen hankittiin ilmalämpöpumput. Samalla päärakennuksen kahvilasalin kaksinkertaiset ikkunat korvattiin kolminkertaisilla lämpöikkunoilla.

Keväällä 2023 päärakennuksen katolle tulee 20 ja rantaan lettubaarin katolle 16 aurinkopaneelia. Ne tuottavat arviolta kolmanneksen Nestorinrannan sähköntarpeesta.

Kauppiaanrannassa vaihdettiin öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumppuun vuodenvaihteessa 2022-2023.

Tarun mökki on majoitustiloistamme ekologisin. Mökin sähkö tulee aurinkopaneelista. Vesi-wc:n korvaa kompostoiva kuivakäymälä. Pesutila on perinteinen vatisauna. Keittiön hella ja jääkaappi toimivat nestekaasulla. Mökkiin tulee juokseva kaivovesi painovoimalla. Jätevedet (ns. harmaat vedet) taas on johdettu imeytyskenttään. Lämmitys hoituu varaavalla takalla ja polttopuut tulevat omasta metsästä.

Lähiruoka

Nestorinrannalla on oma kasvi- ja mansikkamaa sekä hedelmäpuita. Saamme suuren osan salaateista, sipuleista, perunoista, kesäkurpitsoista ja yrteistä omasta maasta. Marjat, omenat, päärynät ja sienet saamme yleensä omasta maasta tai metsästä. Vain huonoina marja- ja sienivuosina joudumme ostamaan ne lähiseudun tuottajilta.

Käytämme paljon paikallista kalaa, joko itse pyytämäämme tai ammattikalastajilta ostamaamme. Ahkerat viiriäiskanamme pyöräyttävät munia tuon tuosta.

Leivomme itse makeat ja suolaiset leivonnaiset lukuun ottamatta erinomaisia karjalanpiirakoita, jotka ostamme raakapakasteina juvalaiselta T & T Foodilta. Ruisleivän ja osan sekaleivästä ostamme kaupasta tai tukusta.

Kaikki käyttämämme raaka-aineet ovat kotimaisia ja monet lähellä tuotettuja. Esim. aamiaispuuro tehdään juvalaisen Rapion myllyn höyryttämättömistä kaurahiutaleista, ruisleipä on Suur-Savon leipomolta, burgerpihvi mäntyharjulaiselta Hinkkurin tilalta ja valkosipulin kukkavarsista tehty tahna ruokolahtelaiselta Mätön Sillä Sipulilta. Kirjolohen ostamme Puumalan lohesta ja savumuikut puumalalaiselta Kalakontilta.

Hävikkiä ei meillä ole koskaan juuri kertynyt. Henkilökunta tai kanat syövät sen, mitä ei enää asiakkaille voi  tarjota. Aamiaistoiveista on alusta asti kysytty ennakkoon, joten turhaan ei ole tarvinnut ruokaa valmistaa. Sama linja pätee myös illallisiin, jotka alkavat 2023.

Uhanalaiset lajit

Saimaalla erityisen uhanalaisia lajeja ovat saimaannorppa, saimaanlohi ja saimaannieriä. Norppakanta on saatu hyvään kasvuun, mutta lohikalojen tilanne on vaikea, koska ne eivät pääse kutupaikoilleen vesivoimaloiden patojen takia. Luonnonlohia ja nieriää ei saa enää kalastaa Saimaalla lainkaan.

Viime vuosina on alettu purkaa pienten voimaloiden patoja valtion Nousu-ohjelman avulla. Nestorinrannan toinen yrittäjä, asiantuntijapalveluita tarjoava Matti Viialainen on ollut mukana useissa tällaisissa hankkeissa.

Nestorinranta on laatinut kalastuksen eettiset ohjeet asiakkailleen, jotta kalastus olisi kestävää. Ohjeet on jaettu myös muille Puumalan matkailuyrittäjille.

Matti on jo toistakymmentä vuotta osallistunut norpan suojeluun, mm. pesälaskijana Lintusalon pohjoisosan ympärillä. Kun pesäkolaukset alkoivat, hän on osallistunut myös niihin.

Koko kylä auttaa

Puumalassa on kokoonsa nähden hyvät palvelut. Kiitos siitä kuuluu runsaalle vapaa-ajan asutukselle. Hyvien palvelujen ansiosta voimme käyttää lähes kaikessa lähipalveluja:

Puumalan pesula pesee lakanapyykkimme, naapurin pojat, Maatalousyhtymä Korhonen, hoitaa auraukset, osan polttopuista ja kynnöistä, ja monet remontit. Muilta naapureilta ostamme myös polttopuita, traktoritöitä, hunajaa, keikkatöitä yms. Väri- ja vapaa-aika Tiusanen huoltaa polkupyörämme, Ari Martikainen keittiölaitteemme ja imatralainen Vene-Hietsu veneemme. Kalevi Kondratjef nuohoaa lukuisat savupiippumme.

Rakennus- ja maansiirtotyöt ovat myös kaikkina näinä vuosina järjestyneet paikallisten (tai täältä lähikuntaan muuttaneiden) alan ammattilaisten voimin: mm. Espit, Vesi ja Lämpö Ilpo Purhonen, Tomkon, Puutyöliike Keijonen, Teijo Keijonen, Asko Nurmi, Kaivuupalvelu Timantti ja Maansiirto Backman.

Jopa taiteessa apu on lähellä: puusta tehdyt eläinveistoksemme on tehnyt Puumalan Partalansaaressa työskentelevä Leo Löppönen.

Muiden matkailuyritysten kanssa teemme paljon yhteistyötä. Olemme tähän mennessä olleet mukana kolmessa paikallisessa yritysryhmähankkeessa, jossa on kehitetty yhteisiä palveluja. Olemme Saimaa Coopin, Mikkelin seudun matkailuyhdistyksen, Suomen Yrittäjien ja matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestön Maran jäsen. Olemme myös Saimaa Geoparkin kumppaniyritys.

Haasteita

Nestorin lettubaarissa on tähän asti käytetty kertakäyttöastioita, koska baarissa ei ole talvella lämmitystä eikä sinne siksi voi sijoittaa ammattikäyttöistä astianpesukonetta. Baarin keittiössä on vain kannettava astianpesukone, jossa voidaan pestä ruokien valmistuksessa käytettävät astiat.

Selvittelemme pestäviin lautasiin ja mukeihin siirtymistä. Kevyet aterimet muuttuivat jo pestäviksi ja ne otamme talteen ja viemme mäelle päärakennuksen keittiöön pestäviksi. Kun kevyille lautasille ja mukeille käy samoin, voimme kerätä nekin talteen ja käyttää pesun jälkeen uudelleen.

Meillä on 6 moottorivenettä ja yksi irtoperämoottori, joiden polttoaine on bensiini. Myös ruohonleikkurit ja moottorisahat toimivat bensiinillä. Niitä ei vielä pitkään aikaan saada muutettua sähkö- tai biokaasukäyttöisiksi. Yksi pieni sähköperämoottori meillä on.

Jos keksit parannettavaa Nestorinrantaan, otamme mielellämme vinkkejä vastaan 🙂 ja jos jokin asia askarruttaa, kysy pois: info@nestorinranta.fi

Riitta Viialainen