Jääkauden jälkiä Lintusalon maastossa

Puumala ja samalla myös Lintusalo on osa Saimaa Geoparkia. Lue lisää Saimaa Geoparkista. Alueella on tutkittu jääkauden maastoon jättämiä jälkiä. Kun jäät alkoivat sulaa, ne vetäytyivät luoteeseen ja sulamisvedet tekivät luoteis-kaakkosuuntaisia uomia ja maankohoumia. Näet ne Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta, kun vedät rinnevarjostuksen kartan päälle.

Harjuja

Kun Lintusaloon tullaan tietä pitkin ja käännytään pohjoiseen kohti Lintusalon kylää, tullaan pohjois-eteläsuuntaiselle harjualueelle, joka alkaa jo Pieksämäeltä ja loppuu vasta Etelä-Karjalan puolella Kyläniemeen. Kyläniemeä pitkin kulkee koillis-lounaissuuntainen II Salpausselkä.

Nestorinrannan loma-asunnoista Kauppiaanranta on aivan Lintusalon harjualueen juurella ja sieltä on helppo lähteä kävelemään harjupolkua pitkin. Talvella lumikengillä voi kiipeillä ja laskeutua harjulta toiselle.

Suppia

Kun jäät alkoivat sulaa 11 000 vuotta sitten, sulamisvedet synnyttivät harjujonoja. Niiden välissä on paikoin pyöreitä suppalampia, jotka syntyivät, kun iso jäälohkare jämähti paikoilleen ja vähitellen suli.

Kun tulet Nestorinrantaan tietä pitkin harjualueen läpi, voit yrittää laskea, kuinka monta suppaa näet tien varrella. Suurin osa on kuivuneita, mutta ainakin yhdessä on yleensä vettä.

Drumliineja

Nestorinrannan päärakennus sijaitsee luoteis-kaakkosuuntaisen drumliinin päällä. Drumliini on maankohouma, joka syntyi, kun jäiden sulamisvirrat törmäsivät kallioon ja hajaantuivat sen molemmin puolin.

Jääkauden sulamisvirtojen synnyttämät drumliinit ovat aina luoteis-kaakkosuuntaisia, koska jäät vetäytyivät luoteeseen. Kallioiden perään kaakkoon syntynyt maa on moreenia, joka täällä Saimaan seudulla oli usein parasta viljelysmaata ja se oli yksi syy, minkä takia maatilat usein rakennettiin juuri drumliinien päälle. Lintusalon kylässäkin tämä on hyvin nähtävissä.

Polku jääkauden jäljille

Nestorinrannan alueella on luontopolku ”Matka jääkauden jäljille”, jota pitkin kulkiessa saa käsitystä jääkauden maastoon jättämistä jäljistä.

Polun varrella on yksi hyvin selvästi maastossa erottuva drumliini. Sen luoteispäässä on kallio, jolta avautuu hienot näköalat Saimaalle. Kaakkoispuolella on ”moreenihäntä”, joka on helppo nähdä, koska siitä on kaadettu puut. Drumliini on myös juuri sopivan kokoinen, että sen pystyy hahmottamaan.

Polun varrella on parikin muinaisrantaa, mm. heti jäiden sulettua vallinnut ranta, joka on nykyisestä merenpinnasta 103 metrin korkeudella. Seuraava maastossa näkyvä ranta on 92 metriä meren pinnasta.

Tuohon alempaan muinaisrantaan liittyy maastossa selvästi havaittava terassi, joka on syntynyt aaltojen nakertaessa rantatörmää. Muinaista järven tai merenpohjaa osoittavat myös laajat kivikot, joista aallot ovat huuhtoneet kevyemmän maa-aineksen pois.